Kaksplus.fi

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Korkea kuume lapsella

Viime päiviin on kuulunut lähinnä töitä, töitä ja töitä. Töiden myötä tulevan kiireen kuitenkin pysäytti neljänkympin kuume. Kova kuume iski tuohon muksuun ihan puskista. Mä jäin töistä vuorostani kotiin, koska viime räkätaudin hoitovastuussa oli mies. 



Leolla on ollut sahaava kuume eilisestä. Ollaan annettu vuorotellen ibuprofeenia ja parasetamolia, jotka laskee kuumetta asteen verran. Kuume heiluu jatkuvasti 39,0 ja 40,5 välillä. Käytiin pyörähtämässä terveyskeskuksessa ja toistaiseksi ei mitään suurempaa huolen aihetta, mutta katsotaan miten tehdään jos tämä kuume nyt vielä jatkuu samanlaisena huomisenkin. Muita oireita ei juurikaan ole, pientä yskää ja ruokahaluttomuutta lähinnä. Ihmeen reipas tyyppi kuumeesta huolimatta.

Korkea kuume tietysti vaatii osansa, joten riittävästä juomisesta täytyy pitää huoli. Ostin kaupasta Leon lemppareita; appelsiinimehukeittoa ja pillimehuja. Ruokahaluttomuutta ollaan kompensoitu autokekseillä. Muuta syötävää tuohon ei oikeastaan ole juuri mennyt. Tuuletus on ollut täysillä ja vaatteet vähissä. Terassilla istuskellessa saatiin vähän jäähdyteltyä. Onneksi nyt on viileät ilmat kun toi poika on yks hikipatteri.


Palaan paremmalla ajalla kirjoittelemaan enemmän. Nyt on vaikea kerätä ajatuksia miksikään erityisen järkeväksi. Kauniita unia!

lauantai 1. heinäkuuta 2017

DIY-ideoita lastenhuoneeseen

Leon huone on ikuisesti kesken. En taida koskaan saada sitä valmiiksi, koska ideat vaihtuvat aina ennen kuin edellistä visiota on toteutettu loppuun. Jos jotain hyvää, niin ainakin ideoita riittää. 

Keräsin tähän yhteen viimeisimpiä lastenhuoneeseen liittyviä diy-juttuja.



Paikka korteille ja kuville syntyi vanhasta pyykkitelineestä. Nykyään tätä ei enää Leon huoneesta löydy. Lähti kierrätykseen.


Itse piirretyt sisustustaulut ilostuttivat aikansa, mutta näitäkään ei enää nykyään huoneessa ole. Nämä on piirretty itse tai tietokoneen näytön avulla. Kuvien kehykset ja paljon paljon muuta on washiteipistä. Washiteippi on siitä kivaa, että sitä voi läiskiä seiniin ihan surutta. Siitä ei jää mitään limaa ja se on helppo irrottaa. 


  
Liitutaulutarraa meiltä löytyy kaapin ovesta. Tarraa on helppo käsitellä ja siitä voi leikata just omaan makuun sopivia paloja.


Dc-fix tarrasta leikattu nalle hymyilee hyvät yöt Leon sängyn suuntaan.


Tuttisankarin tutit muuttuivat magneeteiksi ja osa pääsi lastenhuoneen seinälle kehyksiin muistoksi.


Tällä hetkellä huoneessa on edelleen kesken lipaston maalaus ja muutama muu pienempi projekti. Siistiä tää huone ei ole nähnytkään. Haluisin ostaa uuden sohvan ja erilaisen pöytäryhmän, mutta oikeasti kaiken mahduttaminen todella pieneen huoneeseen on haastavaa. Ehkä kesän lopuksi Leon huone on valmis tai ainakin valmiimpi...

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Moi mun nimi on Äiti...eiku?

Tässä teille inspiraationa mä lapsivapaalla muutama kuukausi sitten. Vois kuvitella, että tää olisi se hetki kun laittautuisin tai lähtisin nauttimaan ulkoilmasta, mutta eeeeei. Äiti istuu siinä kaksinkerroin tunikan sisällä somettamassa ku teltassa konsanaan. Eikä sillä, että tuossa teltassa nyt mitään vikaa olis, mut tiedättekö sen kun äitiytyy? Tuossa sellainen ihana äitiytynyt yksilö.


Mä jotenkin huomaamattani muutuin just sellaiseksi stereotyyppiseksi äidiksi. Unohdin kuka niissä legginseissä oikeasti asuu –  äiti, mutta myös Matleena



Musta tuli sellainen hahmo, jonka nimi on vaan Äiti ja joka puhuu itsestään kolmannessa persoonassa. Sellainen, joka istuu polvet suussa ilman housuja, kun olisi voinut sen lapsivapaan aikana vaikka käydä ostamassa uudet housut itselleenÄiti, joka syö lapseltaan salaa kolme pullaa keittiön kaapin oven takana piilossa. Sellainen, joka juo pään kokoisista kahvikupeista ja haukottelee niin paljon, ettei enää edes jaksa peittää suutaan. Olin koukussa kuivashampooseen ja legginsseihin. Kuulumisia kysyttäessä, päädyin aina puhumaan lapsestani.

Kun kuulee päivän aikana sata kertaa "äiti, äiti", on aika vaikeaa irrottautua siitä roolista kun kukaan ei huhuile omalla nimellä. Hiekkalaatikoillakin äidit kulkee monesti lapsien nimillä. Se Leon äiti. 


Kotihoidontuella ja kotiäitinä elellessä oli helppoa olla äiti pienillä tarpeilla; vähäruokainen, vähäuninen ja kohtalaisen helppohoitoinen yksilö, joka ei vaadi kallista ylläpitoa. Nyt kun oon aloittanut työt ja saanut nauttia työni hedelmistä pankkitilillä, muistin kuinka kivaa onkin pukeutua myös muihin kuin legginsseihin.


Kuinka ihanaa onkaan hemmotella itseään! Rivi huulipunia herättää sellaisia tunteita, mitä aikaisemmin kaksi saman parin sukkaa aiheuttivat. Haaveilen uuden kerhorepun sijaan uudesta laukusta itselleni ja ostin hiekkalaatikkovarmojen Crocsien tilalle juuri korkokengät. Ah. Kyllä sieltä kuivashampookerroksen alta kuoriutuikin tämmöne Matleena. Edelleen äiti, mutta vähän enemmän myös jotain ihan itsekseni.

Samaistuitko?