Kaksplus.fi

sunnuntai 31. elokuuta 2014

5+3 ja ilmapallomaha

Aivan järkyttävää! Mikä turvotus ja niin tukala olo.

Maha on turvonnut ja korkeavyötäröiset housut painaa. En kehtaa käyttää ihonmyötäisiä paitoja muuten kun kotosalla, koska oikeesti näyttää kun olisin paaaljon pidemmällä raskaana. Varsinkin iltaisin ja sen jälkeen kun on syönyt (eli melkein koko ajan käytännössä). Maha on valtava, ainakin ollakseen 5+3 masu. Ja tämä pullahtaa ihan itestään tämmöseksi. Ei tarvitse pullistella.. Kauhea. :D Hölmistyneenä oon kahlannut kaikki odottajan suosikit Googlesta. On näköjään aika yleinen vaiva tuo turvotus. En siis todellakaan luule, että tää olis jo oikea vauvamaha. Mun vauvahan on kohdussa nyt semmonen kun neulaa heinäsuovasta ettis. Parin millin ihme. Sellanen puhallettu-uimarengas-turvotus tää on oikeasti.

Eksyin myös lopulta hakemaan Googlesta tietoa pahamaineisesta tuulimunaraskaudesta ja keskenmenosta. Hirmuinen huoli aina välillä iskee. Varsinkin kun nyt välillä alavatsa ja selkä on olleet tosi kipeänä. Mitäpä jos meille ei tätä onnea vielä suodakkaan? Kun viikkoja olisi edes yks tai kaks enemmän niin varaan kyllä sen varhaisultran jostain. Ihan vaan mielenrauhan vuoksi.

Kaikkien riemuksi pari kuvaa mun ilman täyttämästä mahasta




tiistai 26. elokuuta 2014

4+5 ja kiukku

Allekirjoitan täysin sen kun sanotaan, että raskaana olevan mieliala ailahtelee ja tunteet on pinnassa.

Kiertelin tänään kaikessa rauhassa kirpputoreja hyvällä mielellä. Löysin muutaman ihanan pikku vaatteen ja kävin jonottamaan kassalle. Takaani tuli mies, joka pisti ohitusvaihteen silmään ja muka huomaamatta kävi eteeni jonossa. Suututti aivan älyttömästi ja porasin vihaiset silmät miehen selkään. Mies näki vihaisen tuijotukseni ja hymähti huvittuneena. Olin varmaan aika surkuhupaisan näköinen silmät killissä aivan raivon partaalla. En yhtään ihmettele näin jälkikäteen, että mies huvittui. Normaalisti oon täysi viilipytty. En suutu vähästä. Nyt silmät alkoi leiskua ihan hassusta asiasta.

Kotiin palattuani tuhahtelin kiukuspäissäni kun mies ei ollutkaan laittanut astioita tiskikoneeseen. Big deal? No onneksi kiukkuisuudesta on hyötyäkin. Siivous sujuu tehokkaimmin vihaisena. Siispä loppu ilta meni siivotessa kotia ja järjestellessä laatikoita. Tirautinpa pienet itkutkin kun heitin yhdet kulahtaneet kengät roskiin. Suretti vaan kovasti koska, noh en tiedä.

Sanokaa mitä sanotte! Tiedän että mun raskaus on vasta todella alussa ja periaatteessa mitä vaan voi vielä käydä,  mutta kun en vaan voi vastustaa pienten vaatteiden ostoa! Ne on niiin ihania. Noinko pieni meille tulee? Pakahdun. <3 Ei kai siitä haittaakaan oo. Eiköhän nuo joskus tule käyttöön. Jos ei niin joku toinen hullu-vauvanvaate-nainen voi ostaa ne. ;) Pari kuvaa tän päivän lemppareista!




Matu ja joku (kaipaa työnimeä) 4+5
P.s  inhoan sanaa masuasukki! Se on vaan niin...kummallinen



sunnuntai 24. elokuuta 2014

Pelottaa ja ihastuttaa

Itku, epäusko, paniikki, stressi, onni, nauru, rakkaus, toivo.. Se tunteiden skaala mikä tällä hetkellä on meneillään...

Onko tää totta? Miten ihmeessä voi olla? Järki, joka on kuunnellut biologian tunneilla kertoo, että varsin hyvin mahdollista. Sydän sanoo, että nyt on se hetki kun täytyy aloittaa pelkääminen. Mitä jos tämä otetaan minulta pois? Onko kaikki varmasti hyvin?  Järki laskeskelee mahdollisuuksia keskenmenoon. Nuoresta iästä on tässä apua, se kertoo. Järki myös huomauttaa, että olisi ollut viisaampaa käydä koulu loppuun. Sydän ei kuuntele.

Mieheni rauhallisesti järkeillen minulle lohduttaa, että kaikki menee varmasti hyvin. Selviämme tästä. Yhdessä. Älä huoli niin kovin. Meitä on tässä kaksi rakastamassa.

Sydän toivoo niin kovasti, että kaikki on hyvin ja jatkuu niin. Käsi silittelee mahaa niin kuin kertoakseen, että siellä olevaa rakastetaan varmasti. Tähän maailmaan on turvallista tulla. Rakastan sinua jo. <3

En millään haluaisi valittaa, mutta...

...se kuuluisa raskauspahoinvointi iski (JO) ja mä en tykkää siitä ollenkaan. Joskus vatsataudissa ollessani oon uhonnut, että sitten kun pahalla ololla on joku tarkoitus niin mä kestän sen vaikka hymyssä suin. Saako perua nää sanat?

Ei hymyilytä kyllä tää olo, kun vatsa käy tehosekoitusta karusellissa samalla vähän heittäen oksennuksen makua suuhun. Ai ihanaa! Pahaa oloa saa hillittyä kun on tasaisesti syömässä jotain ja tää tarkoittaa myös yötä. Oon nyt plussauksesta asti joutunut yöllä heräämään jääkaapille ja vessaan pariin kertaan. Tästä viisastuneena mulla onkin nyt eväät jo yöpöydällä.

On muuten niiin turhauttavaa, kun yöllisten vaeltelujen jälkeen ei sitten tuu enää unikaan. Sitten kun se uni ei tule niin päädyn pohtimaan ihan ihmeellisiä murheen aiheita. Toissa yönä aloin stressaantuneena etsimään netistä uutta sänkyä, kun tajusin ettei nykyisessä sängyssä mahdu imettämään mukavasti sivuttain jos mies nukkuu vieressä. Ihan niin kun tää olis millään tavalla aiheellinen tai ajankohtainen huolen aihe vielä...

Sitten vielä kuva plussarivistä. Alin on tehty dpo 11, keskimmäinen dpo 12 ja ylin tänään 4+3! <3



Josko tämä testaaminen nyt riittäisi...

perjantai 22. elokuuta 2014

Se on vieläkin siinä!

Yks, kaks ja kolme. Avaan silmät. Ei hitto, se on vieläkin siinä. Näenkö kahtena vai kuvittelenko vaan? Lähetän ystävälle kuvaviestin. Vastaus tulee äkkiä. "Apua!! Toi on ihan oikee plussa!!" (Huom ihan oikea! Olen vissiin muutamasta olemattomasta ja kovin paljon toivotusta mielikuvitusplussasta lähettänyt joskus kuvan tai pari..)

18.8 tein ensimmäisen haalean positiivisen testin.  Se oli ihan ilman kääntelyä ja vääntelyä näkyvä toinen viiva. Sydän alkoi lyödä tuhatta ja sataa, olihan se ensimmäinen kerta kun testiin tulee jotain muuta kun mielikuvituksen tuotetta. Haalea se oli, mutta uskoin siihen!


Tein tässä välissä niin monia testejä, että hävettää myöntää.. Onneksi ystävä totesi, että nyt mulla on lupa olla hullu tässä asiassa. :D Kyllähän siitä testien suurkulutuksesta oli iloa, kun näki viivan vahvistuvan. 21.8 tein sitten clearbluen digin, jonka jälkeen sain ehkä jonkunlaisen mielenrauhan. Testi kun on niin yksiselitteinen. Sitä joko on tai ei ole raskaana.


Nyt koitan hillitä itseni ja uskoa digin kertomaan tulokseen. Neuvolaan ajattelin soitella ensi viikolla. Voi kunpa kaikki menisi nyt hyvin ja huhtikuussa me saisimme terveen vauvan syliin!

Matu 4+1 (a.k.a Himotestaaja)

Ps. Kaupassa tarttui matkaan ihan vahingossa pregcheckit. Pakkohan se oli tässä päivällä jo tehdä. Hohhoijaa.. Ihana vaaleanpunainen varmistus tuli ❤️