Kaksplus.fi

keskiviikko 24. syyskuuta 2014

Tämmönen täällä!

Kerroimme herra isin kanssa vanhemmillemme raskaudesta. Uutinen on otettu tosi lämpimästi ja onnesta soikeana vastaan. Kuullessaan vauva-ilosanoman oma äitini itki ja nauroi samaan aikaan toistellen moneen kertaan "voi juku". Onneksi päätin kertoa kasvokkain enkä puhelimessa, oli niin ikimuistoinen reaktio muuten! Isäni otti asian tyylilleen rauhallisesti, toki onnellisena asiasta myöskin. :) Miehen äiti alkoi jo kutomaan vauvan tossuja. Eiköhän tälle lapselle hyvät isovanhemmat saada, ehkä parhaat.

Noh, mutta nyt kun raskaudesta on uskallettu jo tuleville isovanhemmillekin kertoa on varmaan aika paljastaa oma napakin täältä.

Ruudun takana naputtelee siis 23-vuotias terveydenhoitajaopiskelija. Opiskelujani en taida nyt saada ihan loppuun asti ennen vauvan syntymää, vaikka loppusuoralla mennäänkin jo!  Kyllähän tuo koulun penkki onneksi odottaa. Ei vakava juttu mulle siis ollenkaan.


Pikku perheeseen kuuluu miehen lisäksi myös kohta 2-vuotias tiibetinspanieli Alma. Alma on toimittanut vauvan roolia tässä perheessä jo hyvän aikaa, niinpä karvattomampi ihmisvauva on oikein rakastettu lisä tänne.


Asumme tällä hetkellä isossa kaksiossa. Hyvin tännekin mahtuisi vauvan kanssa, mutta unelma isommasta asunnosta kyllä on!

No mutta semmosta. Jos joku ystävä nyt jollain ilveellä tähän blogiin eksyy ennen kun raskaudesta sen kummemmin aletaan päivittämään (eihän se ole virallista ennen kuin se on Facebookissa, vai miten se meni?) niin SURPRISE!

Matu & pikku 8+6

torstai 18. syyskuuta 2014

I-ha-naa!!! 8+0

Kävinpä sitten yksityisellä varhaisultrassa. Kolme hassua kuvaa ja lääkärin toteamus "kaikki hyvin" maksoi mansikoita, mutta ultra oli ihan jokaisen mansikan arvoinen! Pieni sydän sykki hirmuista vauhtia ja mittaa oli 16 mm. Viikot pysyi päivälleen samana, eli 8+0! <3

Lääkäri tosin totesi myös, että löysi toisen sikiöpussin 18mm, joka ilmeisesti tyhjä. Eli siis kaksoset olisi voinut kehittyä. Toinen oli vain jostain syystä liian heikko. Hui, yksi riittää kyllä vallan mainiosti. Kaksosissa kun kuitenkin puuhaa luonnollisesti riittää enemmän.. Vaikka rakkaudella kaksikin lasta otettaisiin vastaan siinä missä yksi. :)

Tässä äidin ja isin rakas pikku, joka näyttää lähinnä perunalta vielä


Tässä kuvassa se ilmeisesti tyhjä sikiöpussi..



Oi tätä onnea! Toivotaan että pikku pysyy mukana! <3


perjantai 12. syyskuuta 2014

Onpas raska(u)s

On jo jonkun aikaa vierähtänyt viime kirjoituksesta.. Tänään oli ensimmäinen neuvola. <3 Nyt omien laskujen mukaan on 7+1! Neuvolakin laski samat viikot. Ultraa pitäisi odottaa 16.10 asti, jolloin ne viikotkin sais vahvistettua.. Hätäpöksy malttamaton vaan epäilee omaa kärsivällisyyttään kovasti.. Josko sen varhaisultran varaisi yksityiseltä?

Neuvolassa ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Sen jo tiesinkin kun koulussa on samat asiat käyty teoriassa. Käytännön neuvolaharjoitteluun piti lähteä ensi keväänä. Nyt vaan taitaa mennä käytännön harjoitteleminen pöydän toisella puolella asiakkaan roolissa. :)

Aikaisemmin pari viikkoa sitten huoletti kovasti ja pelkäsin keskenmenoa. Oireet olivat niin lieviä ja välillä meni päiviä ettei niitä ollut ollenkaan. Se huoli on hävinnyt ja vauhdilla. Pahoinvointi on ihan omaa luokkaansa. Se ei ole pelkkää aamupahoinvointia, ennemmin kokopäiväpahoinvointia. Se velloo vatsasssa kun herään, kun menen nukkumaan ja nyt uusimpana ihastuksena se herättää yölläkin. Aikaisemmin se pysyi ruodussa kun söi vähän väliä. Nyt se on muuttunut arvaamattomaksi eikä siihen oikeastaan oo parannuskeinoa.

Aamupalat on tällä hetkellä appelsiinimehua tai siitä tehtyä mehujäätä. Ruoaksi kelpaa salaatti tai smoothie. Ei puhettakaan lämpimästä ruoasta. Tai noh, satunnaisesti ranskalaiset maistuu. Tänään illalla ajattelin tsempata vatsani kiinalaisen buffettiin. Ajatuksena se on niin houkutteleva, mutta saa nähdä meneekö muu kuin riisi alas.

Nyt yllätysyllätys...lähden päiväunille (toiset tänään jo, oho). Onneksi terkkari antoi täyden luvan lepäämiselle. Ei tarvitse tuntea moralisoinnin pistoksia kun ummistan silmät ah-niin-ihanan-lenkkeilyn sijaan. Vihoviimeinen idea näiden olojen kanssa.