Kaksplus.fi

tiistai 30. joulukuuta 2014

Mamma materialisti

Mamma materialisti on luuhannut alennusmyynneissä. Siinä nyt ei varsinaisesti ole mitään uutta saati ihmeellistä. Mitään en ole itselle ostanut, eikun heti valehtelin. Ostinhan minä hopeashamppoon itselle Sokos Emotionista. Maksoi vain 6e! Kaikki pikkuvaatteet on tarjoustuotteita. Rahaa ei mennyt paljoa, ihan vaan miehelle tiedoksi. ;)

Viimeisimmät ostokset pikkuiselle näyttää tältä...

68cm pikku äijän collegetakki (Lindex) 

62cm & 56cm bodyt (KappAhl)

Tähtikuvioinen 68cm paita & body 62cm (KappAhl)

Meiän poika on todellinen #cooldude 


Matu & Daniel 22+6

sunnuntai 28. joulukuuta 2014

Joulun kauneimmat herkut

Oon yllättävän väsynyt joulusta, vaikka koko joulu onkin mennyt nukkuessa ja löhötessä. Kirjoittelen huomenna saaduista lahjoista ja ostoksista. Tulin nyt vain nopeasti jakamaan tämänpäiväisen herkkuhetkeni teidän kanssa.

Luumuhillo taitaa olla loppu Espoon alueelta tai sitten mulla on vaan todella huono tuuri. Matti myöhäisenä halusin vielä tehdä joulutorttuja kun ne on niiin hyviä. En kuitenkaan ole löytänyt luumuhilloa mistään kaupasta. Näppäränä tyttönä päätin sitten tehdä itse luumuhilloa.

Se oli yllättävän helppoa. Kuivattuja luumuja ja sokeria, sitten vaan keittämistä puolisen tuntia miedolla lämmöllä. Hyvää hilloa tuli. Ulkonäöltään on kuin sanonko mitä... (Loistavaa lapsentasoista laatuhuumoria!) Eipä tuosta luumuhillosta taida paljon kauniimpaa saada.


No luumuhillot kehiin ja tortut uuniin. Ei hitto. Nauroin itku silmissä yksin kotona, kun otin kauniit torttuni uunista. Parhainkin epäonnistuu välillä ;) tuli kyllä aivan jumalattoman rumia torttuja. Nyt mulla on jääkaapissa puoli kiloa luumuhilloa ja mietin mitä tekisin sillä... En ainakaan torttuihin sitä käytä, se on varma.


Huomiseen!


Matu & vauva 22+4

tiistai 23. joulukuuta 2014

Pienet vaatteet

Oon hulluna vauvan vaatteisiin. Niiden osto on perusteltua ja jopa suotavaa. Samaa ei voi sanoa omien vaatteiden hamstraamisesta, vaikka niidenkin ostaminen on aika usein hyvin perusteltua. "Tarvitsen tän paidan, koska se sopii just eikä edes melkein niiden housujen kanssa." Ja "tarvitsen nää housut, koska edelliset on jo vähän kuluneet. Kai. Ainakin melkein. Luulisin."

Ruutukuvioinen body on BabyGapin ja ostettu Italiasta (jolloin oli vasta rv 11 tai jotain sinne päin..) ja collegetakki on H&M:stä. 

Näinpä poikamme omaa jo hyvän vaatevaraston, jonne on eksynyt vaatteita kirpputoreilta ja muutamat merkkivaatteetkin. Alusta alkaen on ollut olo, että tämä pieni ihminen on poika, joten poikamaisia vaatteita on ilmestynyt lipastoon jo ennen kuin saimme varmistuksen siitä, että poikamme on oikeastikin poika.

Söpö "farkku"haalari ja kengät kirpparilta taisivat yhteensä maksaa 7e.

Vaatteita on jo kertynyt kokoon 80cm asti. Huomasin tuossa vaatteita järjestellessäni, että housuja koossa 62cm on varmaan kymmenet ja paitoja tai bodeja pyöreät nolla. Pitää varmaan vähän alkaa suunnittelemaan noita ostoksia...


Tähtikuvioiset pökät on supersöpöt ja yllätyksekseni löysin ne Prismasta. Ihanat!

Järjestelin isoimmat vaatteet sängynaluslaatikoihin. Olisipa omatkin vaatteet näin hyvin järjestetty ja organisoitu. 

Isin lemppari on "I <3 dad" paita. 

Täytyy nyt suunnitella ostokset niin, että oikeasti kaikkea hyödyllistä ja käytännöllistä löytyy. Täytyy katsoa, että tulee muutakin kuin pelkkiä housuja... Näillä perusteilla taisinkin juuri antaa itselleni ostaa lisää vauvan vaatteita. ;)

Matu & vauva 21+5

P.s Hyvää joulua kaikille! 


Taidan palata ruudun ääreen taas sitten joulun vieton jälkeen.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Masu 21+0

Tulin just töistä ja menossa nukkumaan, mutta pakko jakaa nää kuvat vielä. Huvittaa toi maha kun se on jo niin pallo! Napakorusta luovuin raskain mielin, koska napa alkaa pullahtaa... Oi jee... Josko siihen jonkun raskauskorun silti laittaisi? Napa näyttää niin hassulle ilman korua!

Sori. Kovin on pienet vaatteet.



Matu & Vauva 21+0

Palaan taas paremmalla ajalla!

torstai 11. joulukuuta 2014

Maailman onnellisin

Nukuin yön tosi huonosti. Syynä kamala jännääminen tämän päivän rakenneultrasta! Mies lähti ihan yhtä jännittyneenä mukaan. Ultrassa pyysin jo etukäteen antamaan paperia koska tiesin, että itku tulee satavarmasti. Niinhän se tulikin!

Rakenteellisesti kaikki on hyvin ja vastaa viikkoja. Painoa pienellä on 340 grammaa, joka sekin on normaali paino näillä viikoilla. Pieni vilkutteli siellä meille ja näytti kieltä. Minä itkin ja mies tuijotti myöskin liikuttuneena näyttöä, jossa meidän pieni viskeli menemään.

Lopuksi kätilö (joka oli muuten oikein mukava) kysyi haluammeko tietää sukupuolen. Meille molemmille on ollut selvää alusta alkaen, että haluamme sen tietää mikäli se vain on nähtävissä. Mielestäni synnytyksessä ja lapsen maailmaan tulossa on jo ihan riittävästi yllätystä itsessään. Emme myöskään koe, että sukupuolta täytyisi pitää läheisiltä salassa. Siispä voin vapaasti kailottaa sen koko maailmalle! Minulla on ollut pitkän aikaa jo olo, että vauva on poika, mistä lie tämä tunne on syntynyt, mutta eipä ollut aavistukset väärässä! Meille on tulossa täysin täydellinen, maailman rakkain poika! <3




sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Huippuhetkiä

Sunnuntai ilta on pitänyt sisällään juuri semmosia asioita, jotka on blogihehkutuksen arvoisia: kiukunpuuskia, sotkua ja liisterimäistä vispipuuroa.

Älytön väsymys jatkuu edelleen ja tänään pyhitinkin lepopäivää kolmeen asti sängyssä. Sängystä päästyäni piti alkaa siivoamaan kun lukioaikainen kaveri oli tulossa käymään. Tykkään pitää hallittua kaaosta kotona yllä. Vaatteet jää turhan helposti lattialle ja nurkkiin pyörimään kun laitan ne kaappiin aina "sitten kohta". Toisaalta sitten kohta on kuitenkin parempi kun ei koskaan tai ollenkaan. ;)

Siivoamisen sijaan taisin saada tänään vain enemmän sotkua aikaan kun väsyneenä ja kiukkuisena lennätin vaatteita vaatehuoneeseen lattioilta. Tiedätte varmaan pikasiivouksen ykkösniksin: tunge kaikki kaappeihin ja vaatehuoneeseen. Tämä niksi tosin toimii vain jos oikeasti myös myöhemmin järjestää tavarat oikeille paikoilleen. Muuten vaatehuone alkaa muistuttamaan sekatavaravarastoa niin kuin meillä aina välillä.

Vispipuuroa oli pakko alkaa vääntämään, jotta päivä olisi edes jollain tavalla tuotoksellinen. Mielestäni vispipuuro on sellainen äitien juttu. Omassa lapsuudessani olen sitä usein syönyt ja ilmeisesti vain äidit osaavat sen tehdä täydellisen kuohkeaksi ja maistuvaksi. Olen omasta (ja varmaan jonkun muunkin mielestä) hyvä leipomaan ja väkertämään äidillisiä juttuja. Vispipuuro ei silti vaan onnistu kymppi plussan arvoisesti! Onneksi tässä on aikaa harjoitella. ;)

Ensimmäisellä kerralla tein vispipuuroa työvuorossa lastenkodissa. Lapset söivät sitä mielikseni, mutta nimesivät sen kökkökeitoksi. Ei siis mennyt ihan nappiin. Tällä kertaa vispipuuro jäi liian löysäksi. Avainsana olisi varmaan ollut kovempi vatkaaminen, mutta ei kyllä nyt väsyneenä huvittanut. Ihan kivan makuista siitä tuli onneksi.



Olipa sekametelisoppa tämä postaus. Seuraavaksi voisin esitellä meidän kotia ja hankittuja ostoksia vauvalle.

Matu & Vauva 19+4

maanantai 1. joulukuuta 2014

Äiti täällä mä oon!

En ole vähään aikaan jaksanut kirjoittaa tänne, kun olen niin tuhottoman väsynyt. Voisin nukkua 12 tuntia yössä ja päälle muutaman tunnin päiväunet. Eipä siinä jää sitten hirveästi aikaa sosiaaliselle elämälle. No, mutta tänne kuuluu hyvää ja huonoa.

Vakava äiskä...

Hyvät uutiset aina ensin! Vauvalla on nykyään aina iltaisin jumppatuokio. Se heiluttaa pikku käsiään ja potkii jaloillaan minkä kerkeää. Tässä vaiheessa liikkeet on jo selkeästi tunnettavissa, isikin tunsi ne kädelleen. Mahdottoman ihanat muksaukset saa joka kerta hymyn huulille, ainakin vielä kun eivät satu. ;) Tuntuu ihan uskomattomalta, että siellä on oikeasti toinen ihminen. En taida tottua ajatukseen koskaan...

Huonompi homma on se, että tässä nyt viimeiset pari viikkoa olen saanut kärsiä harkkasupistuksista. Pari kertaa olen jo puhunut neuvolan ja jorvin kanssa puhelimessa. Harmittomiahan nuo kuulemma ovat ja kehotuksena olen saanut lepoa, lepoa ja lepoa. Soitan kuitenkin taas huomenna neuvolaan, jotta saisin lääkäriajan ihan oman mielenrauhan vuoksi. Haluan käydä lääkärissä, koska vaikka suurin osa supistuksista on kivuttomia, on osa myös kipeitä. Lisäksi saan supistuksia myös levossa. En tiedä mitä työn teosta pidemmän päälle tulee, kun supistukset saavat kesken töiden pysähtymään ja menemään kaksin kerroin. Työ kun ei myöskään ole mitään siistiä toimistotyötä vaan fyysistä ja hektistä. Töiden päälle kun yhdistetään vielä työharjoittelu kolmivuorotyönä niin avot! Toivottavasti tämä helpottaisi...


Masu on niin ihanan pyöreä! <3


Matu & Muru 18+5