Kaksplus.fi

maanantai 30. maaliskuuta 2015

Baby showerit

Mut yllätettiin eilen ihan täysin baby showereilla... Nyt tulee sitten oikein kunnon kuvapläjäys!

Aamulla vähän kummastelin kun mies siivosi kotia. Ei siinä sinänsä mitään ihmeellistä ollut, että mies siivosi (siivoaa se muutenkin), mutta kun se oli ollut yön töissä. Yleensä yötöiden jälkeen mies menee samantien nukkumaan. Lisäksi ihmetytti, miksi se oli järjestänyt kengät niin nätisti riviin. Yleensä meidän eteisessä kengät on rivissä vain silloin kun tulee vieraita tai silloin kun mä järjestän sen. Ei ole miehen tapaista järjestellä kenkiä, heh. Muutenkin mies vaikutti ehkä vähän levottomalta. Pienet yksityiskohdat sai mut ihmettelemään, että mitä ihmettä oikein on tekeillä. Kyllä nainen huomaa! ;)

No koti tuli siistiksi miehen siivoamana, joten en valittanut ollenkaan. Lähdettiin sitten iltapäivästä miehen kanssa syömään läheiseen ravintolaan. Tässä välissä ystävät, tulevat mummot ja mun kummitäti olivat laittaneet meidän kodin juhlakuntoon. 

Tultiin syömästä ja mut otettiin kotiin vastaan valtavalla "yllätys" huudolla. Mä purskahdin tietysti itkuun ja se ei ottanut loppuakseen. Nytkin pelkästään tästä kirjoittaminen saa mut itkemään... Hormonit + muutenkin itkuherkkä nainen + ihana yllätys = 100% itkuvarmuus

Tarjolla oli vaikka mitä herkkuja. Leivoksia jäi vielä niin paljon yli, että laitoin ne pakkaseen. Tarjoan niitä sitten kun vauva on syntynyt ja tarvii nopeasti keksiä herkkuja vieraille. (Tai niin mä nyt kuvittelen. Voi olla, että todellisuudessa syön ne himoissani ja ajankulukseni jo tässä äitiysloman aikana...)





Lahjoja mulle ja pojalle tuli hurja määrä! Kuvissa ei edes ole kaikkia... Pojalle vaatteita, pehmoleluja ja hoitotarvikkeita. Mulle lahjakortti jalkahoitoon ja hierontaan, rasvoja, kukkia ja herkkuja. Ihan mahtavaa! Kiitos, kiitos, kiitos! 



Mulle tehtiin tällanen suloinen helmikoru, jonka voi laittaa vaunuihin muistuttamaan ystävistä, rakkaista ihmisistä ja siitä, että apua on lähellä. Jokainen ystävä laittoi nauhaan valitsemansa helmen. Aivan ihana!


Kaikki arvailivat tulevan pienen ominaisuuksia. Itse toivon, että poika saa ainakin isänsä lämpimän sydämen ja älykkyyden. Huumorintaju meillä on molemmilla yhtä mauton. Tosi hauska ja hyvä tyyppi on tulossa siis!


Bodeihin arvailtiin pojan nimeä, painoa ja syntymäpäivää. Hyviä arvauksia tuli ja ihan uusiakin nimi-ideoita! Toivottavasti syntymäpäivä ei menis kuitenkaan toukokuun puolelle...


Sain tällaisen muistolaatikon, johon kaikki olivat kirjoittaneet lupauksia. Mulle luvattiin esimerkiksi vaunutteluseuraa, vauvan hoitoapua ja kodin ikkunoiden pesu. Sain avata tän vasta kun kaikki vieraat oli lähteneet. Lisää itkua siis! Miten mulla on näin ihania ystäviä? 

Sydän ihan pakahtuu kun ajattelen tätä kaikkea vaivannäköä mitä juhlien eteen on tehty. Kiitoksia kaikille vielä tuhannen kerran! Eilinen oli ikimuistoinen päivä! <3

perjantai 27. maaliskuuta 2015

Hullu siivousintoilija

Aamupäivä on kulunut pieniä vaatteita silittäessä ja siivoillessa.





Viisi vuotta sitten en olisi osannut kuvitellakaan, että olisin näin kova siivousintoilija kun nykyään oon. Minäkö? Silittämässä? Hyvä vitsi.

Kun muutin ekaan omaan kotiini valitsin verhot materiaalin perusteella. Sellaiset mitä ei tarvitse silittää, kiitos! Lisäksi kerkesin asua neljä kuukautta omillani ennen kuin sain huusholliin imurin. Nyt ajatus siitä, etten imuroisi neljään kuukauteen puistattaa. Yök. Tosin silloin ei ollut koiraakaan, joka ripottelee turkkiaan lattialle. Tykkäsin ylläpitää hallittua kaaosta ja vaatekaapin sisältöä kasoina lattialla. En ollut kovin siisti. Inhimillisen sotkuinen kuitenkin. Ei kai tilanne onneksi koskaan ihan täysin karannut käsistä. ;)

Nykyään oon hullun siisti. Raskaushormonit taitaa pitää huolen siitä, että koti pysyy siistinä ja pesäpaikka vauvalle on kunnossa. Mulle tulee ihan fyysisesti ahdistunut olo, jos kotona on kamalan sotkuista. Sen takia siivoankin nykyään joka päivä jotain. Saa nähdä tuleeko musta lapsen leikkien perässä juoksija ja päiväuniajan siivoukselle pyhittävä äiti vai osaanko vähän löysätä tätä siivousintoiluani kun vauva syntyy. Onko muilla raskaus saanut aikaan siivousintoilua?

Siivouksen lisäksi oon tänään kerennyt käydä neuvolassakin. Kaikki arvot taas ihan ok. Painoakin tullut vain 500g/vko, joka tuntuu mulle pieneltä luvulta. Ensi viikolla on sitten neuvolalääkäri, jossa lääkäri ilmeisesti katsoo vauvan tarjonnan.

Apua, mihin nää päivät oikein hupenee? Enää 33 päivää laskettuun, hui. 


lauantai 21. maaliskuuta 2015

Pinnasänky

Petasin pinnasängyn kosteussuojaa myöten tänään. Ehkä vähän ajoissa kun tässä kodissa koiran karva todellakin pöllyää. Eipä tästä nyt silti haittaakaan ole. On kiva fiilistellä vauvan tuloa jo! Toisaalta voihan se olla, että poika syntyy ennen laskettua aikaa. Vauva on taas antanut kuulua itsestään kun tänään on tullut napakoita ja säännöllisiä supistuksia. Lisäksi vauva kääntyi viime yönä niin, että potkut tuntuu nyt navan kohdin ja poika on aikaisempaa alempana...



Pinnasänky on ihan meidän sängyn vieressä ja mun puolella. En tiedä vielä, miten nukkumisjärjestelyt tulee meillä menemään. Nyt ainakin ajatuksena on, että vauva nukkuu omassa pinniksessään alusta asti. Mä oon niin kova kääntyilemään, että vähän jännittää ajatus siitä, että poika nukkuisi meidän vieressä. Missä teillä vauvat nukkuu? 


Pinnasänky on käytettynä ostettu. Prinssikyltti löytyi kirppikseltä. 


Lakanoita löytyy tällä hetkellä jo neljät kappaleet. Kahdet Hemtexin lakanat sekä kahdet tulevan mummon tekemät. Reunasuojus on Ikean 13 euron halpis, jonka värjäsin pesukoneessa. Reunasuojukset maksaa mun mielestä aika paljon, varsinkin jos haluaa jonkun vähän erikoisemman. Oon oikein tyytyväinen tähän pihistely versioon! 



Nyt täytyy käydä pitkäkseen kun supistukset kiusaa! Ihanaa viikonloppua kaikille. :)


perjantai 20. maaliskuuta 2015

Hoitopöytä

Hoitopöytä ja sen sisältö alkaa olla nyt kaikki paikallaan. Se on kököttänyt kasattuna varmaan jo raskausviikosta 20 asti. Pikkuhiljaa se on saanut sisältönsä myös.


Hoitopöytä on ostettu käytettynä ja se taitaa olla Ikean mallia. Mielestäni se on näppärän kokoinen, eikä vie ihan hirveästi tilaa. Tällä hetkellä hoitopöytä on sijoitettuna makkarissa. Mieluiten haluaisin sen vessaan, mutta nykyisessä asunnossa se ei sinne mahdu. Täytyy nyt sopeutua tähän järjestelyyn ainakin toistaiseksi. Kuka tietää, voihan olla että meillä vaipat vaihtuu jossain ihan muualla kun hoitopöydällä eikä tälle koko hässäkälle tule käyttöä. 


Hoitopöydän hyllyillä on pari isoa laatikkoa (H&M) joihin olen tunkenut peppupyyhkeet ja harsot käden ulottuville. 



Kävin tosta naapurista hakemassa tulppaanikimppua vastaan ison pinon harsoja. Koska oon vähän turhamainen hassu oon värjännyt tylsät valkoiset harsot sinisiksi. Se kävi yllättävän näppärästi pesukoneessa. Ne on pesty vielä värjäyksen jälkeen 90 asteessa, joten ne ei enää päästä väriä. Mulla alkaa tulla jo pakkomielle tästä vaaleansinisestä väristä. Hullun hommaa, heh...


Peppupyyhkeet on nekin vaaleansinisiä. Peppupyyhkeiden käyttö on vähän makukysymys. Joku käyttää vauvan kuivaamiseen harsoa, toinen kylpypyyhettä. Mä nyt päätin ostaa peppupyyhkeet erikseen, koska se tuntui kätevimmältä vaihtoehdolta. Harsoja meillä käytetään sitten kaikkeen muuhun. 


Päädyssä on harmaa kankainen lokerikko (H&M) johon saa rasvat ja tarvikkeet kätevästi.


Tällä hetkellä valmiina meillä on jo sinkkivoide, perusrasvaa, öljyä, talkkia, pesunestettä, topsipuikkoja ja harja sekä kampa. Näistä ei varmaankaan edes tarvitse kaikkia vauvalla, mutta ostinpa nyt kun oikein innostuin. Kyllähän näillä voi itseäänkin sitten rasvailla jos vauva ei tarvitse... Tykkään olla ennemmin liian valmistautunut kun liian vähän. ;) Vielä puuttuisi kynsisakset ja vaippoja ainakin. Unohdinko jotain muuta tärkeää?

p.s HURJAA mun piskuisella blogilla on jo 50 lukijaa ja käyntikertoja 50 000! Pieni määrä jollekin, mutta mulle ei. Vautsi,  iso kiitos. <3 

torstai 19. maaliskuuta 2015

Ostoslista 2

Kaivelin tuolta vanhasta postauksesta ostoslistan. Kaikki isoimmat ja tärkeimmät hankinnat on jo tehty. Tältä ostoslistalta on vielä muutama asia ostamatta. Toisaalta jotkut tavarat listalta on ehkä vähän turhiakin, ainakin vielä.

Huomenna käyn vielä ostamassa adapterin vaunujen runkoon, jotta turvakaukalon saa siihen kiinni. Yhdet imetysliivit käyn ostamassa viikon parin päästä. Niillä pääsee sitten alkuun. Amme pitäisi ostaa myös tässä joskus. Muuten kaikki tarpeellinen on ostettu. Kaikkea vähän turhempaa vielä voisi ostella, mutta pärjättäis jo ihan hyvin jos vauva päättäisi nyt syntyä.

Vauvalle:
- turvakaukalo + adapteri (Britax tai Maxi-Cosi, koska sopivat vaunujen runkoon liitettäväksi) 
- telakka turvakaukalolle (ei osteta ainakaan vielä)
- sadesuoja vaunuihin
- vaunulelu
- vaunulukko (tuleeko tämmöinen oikeasti käyttöön?)
- peitto + tyyny
- toiset pussilakanat
- aluslakanoita
- kosteussuoja
- unipussi (vanhan äippäpakkauksen makuupussi on) ei osteta
- mobile 
- reunasuoja
- katosverho + tanko
- harsoliinoja 
- tutteja 
- rasvat, kynsisakset (ym. apteekkitavarat)
- amme + kylpytuki
- potta eipä tällä kiire ole..
- syöttötuoli (Tripp trapp mahdollisesti?) joskus sitten
- vaipparoskis
- pari kestisvaippaa kokeiluun
- leluja


Äidille:

- liivisuojia
- imetysliivit 
- pullojen sterilisointilaite (jos pullot tulee ahkeraan käyttöön) ei osteta
- imetyspaitoja 
- lasinoh rasva
- imetystyyny (en tiedä tarviiko kun on jo pari hyvää tyynyä) ei osteta

Ai niin, ne housut jotka tilasin H&M:ltä tuli vihdoin. Yllätys yllätys ne on liian pienet. Zalandolta tilaamani mekot meni nekin palautukseen, koska nekään ei mahdu päälle. Ketuttaa kun painoa kertyy kilon viikkotahtia vaikka päälläni hyppisin. Kaikki kikka kolmoset on käytetty, mutta nestettä senkus kertyy. Tällä hetkellä yhdet päälle mahtuvat housut (huom: vetskari auki) ei kovasti lämmitä mieltä.

Huomisen missio on löytää ison tytön housut mulle.

Aivot on tällä hetkellä ihan pausella niin jäi postauksen kiinnostavuus vähän alhaiseksi, heh.. Palaan taas huomenna kun mieli aurinkoisempi ja housut mahtuu jalkaan! ;) 

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Muuttokuume!

Kärsin kroonisesta kuumeilusta. Aina on joku kuume päällä. Kun pääsee yhdestä pakkomielteestä niin tilalle tulee uusi. Toisaalta pitäähän elämässä olla jotain mitä tavoitella. ;) On ollut merkkilaukkukuume, koirakuume, sisustuskuume, vauvakuume... Äsken oli ihan vaan flunssan aiheuttamaa kuumeilua. Nyt on palava himo päästä isompaan asuntoon. 

Mehän asutaan nyt 57 neliön kaksiossa. 


Tässä asunnossa on ihan ok puitteet asua vielä toistaiseksi. Miinuksina vaunuvaraston ja hissin puute sekä surkean pieni vessa (siis oikeasti polvet suussa -vessa). Vauva ei todella tarvitse vielä pitkiin aikoihin omaa huonetta, mutta kun tää niin kovasti tahtois jo päästä sisustamaan vauvan huonetta! 

Ollaan nyt pidetty silmällä vuokralle tulevia kolmioita. Seuraavassa asunnossa pitäisi olla:
  • enemmän neliöitä!
  • isompi avara keittiö (mieluiten olohuoneen yhteydessä) 
  • huomattavasti isompi vessa (ei mielellään historiallista 70-luvun kylpyammetta niin kuin nyt)
  • parveke (lasitus iso plussa!)
  • talossa hissi
  • vaunuvarasto 
  • laminaattilattia & muutenkin siisti yleisilme
  • sauna plussaa ei kuitenkaan välttämätön

Näiden lisäksi vuokran pitää olla kohtuullinen. Kohtuullinen vuokra kolmiosta Espoossa tai Kauniaisissa on mun mielestä maksimissaan 1050e. Mieluiten tietysti etsitään asunto, jonka vuokra alkaisi yhdeksiköllä. Tarkoituksena on, että ostettaisiin oma asunto 3-5 vuoden päästä. 

Käytiin tänään katsomassa 970 euron kolmiota. Asunto ei kuitenkaan vakuuttanut ilmeellään ollenkaan. Ei ollut yhtään meidän tyylinen eikä talossa ollut hissiäkään vaikka nettisivujen esittelyssä niin sanottiin. Huomenna mennään katsomaan taas yhtä asuntoa. Josko tämä olisi se?

Noh, eihän tässä oikeasti ole mikään hätä muuttaa. Kyllä me tässä asunnossa pärjätään. Kyse on lähinnä mukavuudesta ja siitä, että asunnon vuokra nousi tässä kuussa. Tuntuu turhalta maksaa tästä nykyisestä asunnosta niin paljon, kun samalla hinnalla saa kolmionkin. Varsinkin kun tässä asunnossa on puutteensa. Hissittömyyttä tai vaunuvaraston puutetta ei tullut edes ajatelleeksi silloin kun vauvat ei olleet ajankohtainen aihe elämässä...

p.s Tänään 45 päivää laskettuun! :) 



keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Raskaus & vaatekriisi


(Vaatteita rakastavana) Naisena eläminen on niin vaikeaa! Juuri kun on saanut ihanat sesongin vaatteet kerättyä niin taas vuodenaika vaihtuu ja homma täytyy aloittaa alusta. Lisää tarpeita ilmaantuu sen mukaan kun vaatekuvastoja tippuu postiluukusta. 

Nyt raskauden myötä vaatekriisi on kuitenkin ihan omaa luokkaansa. Vaatekriisiasteikolla ollaan jo pahasti yläkäyrällä. Kuvittelin alkuraskaudessa, että mulla on paljon löysiä ja isoja paitoja, jotka varmasti mahtuu päälle ihan loppuun asti. Ne "isot" paidat on varmastikin kutistuneet vaatehuoneessa, koska ne ei kyllä mahdu mun päälle. Jostain tohon rintojen alle on tupsahtanut tommonen iso pallo. 

Mun sf-mitta kasvaa hienosti ja tasaisesti yläkäyrällä; ollaan sitten paksua mammaa viimeisillä viikoilla. Samaa tahtia sf-mitan kanssa mun vaatekriisi kasvaa. Tällä hetkellä päälle sopivien vaatteiden määrän voi laskea melkein yhdellä kädellä. Se yksi ainoa äitiyspaitakin mikä multa löytyy on jäänyt lyhyeksi (?!).

Tajusin tänään ettei tää vaatekriisi suinkaan lopu synnytykseen. Eihän vanhat vaatteet varmasti mahdu mun päälle saman tien synnytyksen jälkeen kun tota elopainoa on kertynyt muuallekin kun vatsan kohdalle. Eikä se vatsakaan heti vauvan ulostauduttua pienene.

...ja näin hienosti perustelin itselleni uuden tilauksen H&M:än nettikaupasta. ;)
Tilasin ihanan näköiset vaaleat äippäfarkut ja muutaman trikoopaidan. Trikoopaidat on turvallisia, koska niitä voi käyttää raskauden jälkeenkin. En mielellään osta äitiyspaitoja koska niiden käyttöaika on niin lyhyt. Mielummin ostan sitten niitä vaatteita mitä voi käyttää myöhemminkin. Kuvassa olevaa äitiyspaitaa käyn joku päivä hypistelemässä kaupassa. Se on niin nätti, että ehkä sen voisi tilata jos se menis raskauden jälkeenkin kivan näköisenä. Mammafarkut varmaan menee sen ajan synnytyksen jälkeen kun en vielä mahdu omiin housuihin? 

H&M

Tänään on alkoi taas uusi raskausviikko 33+0. Ei enää kauaa laskettuun 29.04! Poika monottaa kivasti kylkiluihin ja hikottelee aika alhaalla jo. Supistuksia ei oo nyt muutamaan päivään tullut kovinkaan paljoa. Varmaan johtuu osittain siitä, että en ole astunut ulos asunnosta sitten lauantain. Nyt on lähinnä vaan selän särkyjä ja kiristävää tunnetta ylävatsalla. Jottei meno kävis kuitenkaan turhan villiksi oon saanut jostain itselleni flunssan. Oon yrittänyt parannella tätä jo sunnuntaista asti. Ei vaan tunnu parantuvan millään... 

lauantai 7. maaliskuuta 2015

Bola-koru

Sain vanhemmiltani bola-korun lahjaksi joku aika sitten. Sain valita itselleni mieleisen. Valitsin tämän hopeisen ja kimaltelevan iiiihanan pallon.


Koruja löytyy monia eri näköisiä ja jokaiseen makuun varmasti jokin miellyttävä. Siinä on pitkä nyöri tai ketju joka ylettyy vatsalle. Korusta kuuluu hentoa helinää kun se heiluu masun päällä. Ääni ei kuitenkaan ole niin kova, että se kuuluisi välttämättä muiden kuin äidin ja vauvan korvaan.


Kun korua käyttää odotusaikana sen äänestä tulee tuttu vauvalle. Vauvan synnyttyä korun äänen olisi tarkoitus rauhoittaa vauvaa. Tämän lisäksi ääni on tuttuudessaan turvallinen. Syntymän jälkeen kaunis koru pyörii kiinnostuneissa pienissä sormissa ja kimaltelee tarkkaavaisille silmille. 

Nyt tuntuu, että jos korua helistelee vatsan päällä niin vauva vaan innostuu potkimaan lujemmin. Näinköhän vauva pitelee käsiä korvien päällä yrittäen saada innostuneen äidin lopettamaan helistelyn. Saa nähdä onko korulla syntymänkin jälkeen vain innostava vaikutus rauhoittavan sijaan... Oli miten oli, mun mielestä korun idea on tosi ihana. On niin kauniskin vielä!

Onkos teillä kokemuksia bola-koruista? 

tiistai 3. maaliskuuta 2015

#babyblue

Söpöstelyä ja vauvastelua kuvina. Meillä tykätään vaaleansinisestä ;)





Turvonnut mamma


Mamma. Mamma on se oikea sana kuvaamaan mun tän hetkistä olotilaa. Peilistä katsoo joku muu kuin minä. Pöhöttynyt naama ja turvotuksesta raidalliset kädet. 

Jos muhun tökättäisin neula niin todennäköisesti vuotaisin kymmenen litraa turvotuksestani lattialle. Liikkuminen on lyllertämistä ja sängystä nouseminen muistuttaa kilvelleen kellahtaneen kilpikonnan epätoivoista kääntymisyritystä. Liitoskivut etenkin öisin saa pohtimaan onko se puutuneen kyljen kääntäminen sittenkään niin tarpeellista. Paikallaan istuminen lasketaan jo urheiluksi, tuntuu että happi loppuu. 

Tänään oli neuvola ja jännitin jo valmiiksi kuinka paljon turvotusta olen tässä kahden viikon aikana ehtinyt keräämään. Vaaka ilmoitti lukeman kaunistelematta; 1,8kg painon nousua 14 päivän sisään. No ohoh. Verenpainekin on noussut 128/69 -> 142/79. Näinköhän mä kerkeän tän raskauden aikana vielä kehittämään raskausmyrkytyksen? 

Supistukset on edelleen matkassa mukana. Viikonloppuna sain nauttia pari tuntia säännöllisistä ja kipeistä supistuksista, jotka tuli noin seitsemän minuutin välein. Ne rauhoittuvat kolmannen tunnin kohdalla onneksi niin, että nukahdin. 

Viimeksi lääkäri totesi, etteivät supistukset ainakaan vielä ole tehneet mitään muutoksia kohdunkaulalla, joten en jaksa olla ihan yhtä huolestunut kuin aikaisemmin. Aloitan huolestumisen sitten, jos supistukset ei rauhoitu muutamassa tunnissa tai ne kipeytyvät entisestään. Toistaiseksi yritän pitää kirosanat kurissa ja roikkua arjen perässä kiinni kynsin ja hampain. 

Onneksi ollaan jo hyvin voiton puolella! :) Tänään 31+6!